Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut

KAIVAUSKERTOMUS 1994


6. Kaivaushavaintojen tulkinta

Koska tasokaivaus jätettiin suurelta osin kolmanteen tasoon, havaintoja ei kannata tulkita kovin perinpohjaisesti. Toisaalta avatun kaivausalueen kohdalle osuneet rakenteet ovat vain osa muinaisjäännöstä. Värjäymät ja rakenteet näyttävät jatkuvan avaamattomalle alueelle jokaisessa ilmansuunnassa.

Selvin esihistoriallinen rakenne on profiilin eteläpuolella oleva rakennus tai huonetila. Kolmannessa tasossa saatiin näkyviin kolme seinälinjaa (lännessä, pohjoisessa ja idässä), eteläseinä jää avaamattomalle alueelle. Pohjoisseinä on osittain keskiprofiilin alla. Läntisessä seinässä kulkee puulinjan suuntaisena pienistä kivistä tehty kivirivi, joka liittynee seinärakenteeseen (alimman hirsikerran perustus?). Samanlaista pientä kiveystä havaittiin muutaman metrin matkalla myös itäseinässä. Läntinen ja pohjoinen seinä liittyvät toisiinsa pystypaalulla, kyseessä näyttäisi olevan varhopatsasrakenne. Johtopäätöksiä on toisin melko uskaliasta tehdä vain yhden nurkan perusteella - itä- ja pohjoisseinän välinen nurkka jää keskiprofiiliin. Seinien sisäpuoliselta alueelta, huonetilan keskivaiheilta löydettiin kovaksi tallaantunutta maalattiaa, jonka alta paljastui kiveys. Kiveyksen funktio ei vielä selvinnyt. Tähän huonetilaan liittyvää tulisijaa tai oviaukkoa ei kolmanteen tasoon mennessä havaittu.

Profiilin eteläpuolisen alueen länsireunassa on useita puu- ja hiililinjoja. Ne voivat liittyä keskemmällä aluetta havaitun rakennuksen seinärakenteisiin, olla jonkinlaisia aitarakennelmia tai liittyä rakennukseen, joka jää lännessä avaamattomalle alueelle. Toiseen rakennukseen viittaavat ruuduissa 97/502, 103/502 ja 105/502 havaitut puu- ja hiililinjat, jotka olivat suorassa kulmassa läntisintä puulinjaa vastaan. Nämä linjat näyttivät jatkuvan avaamattomalle alueelle.

Osa puulinjoista oli erittäin hyvin säilyneitä. Niiden yhteydestä ei tavattu mitään selvästi resenttejä löytöjä. Sen sijaan puiden kanssa samasta kerroksesta, jopa puiden päältä, löytyi rautakautista, koristeltua keramiikkaa. Löydetty keramiikka ajoittaa havaitut rakenteet rautakauden loppuun (C14-ajoituksia ei vielä ole). Ajoitusta 1000-luvun alkupuolelle tukevat koristellut lasimassahelmet (TYA 619: 41 ja 619: 464). Puiden säilymiseen voi vaikuttaa maaperän savisuus. Toisaalta havaittiin, että silttimäisen, valkoisen (tuhkaisen?) maan välittömässä läheisyydessä puuta oli säilynyt parhaiten.

Kaivausalueen pohjoisosasta paljastunut kivijalka on historialliseen aikaan kuuluva rakenne - kivissä on jälkiä laastista. Tarkempaa ajoitusta rakenteelle ei kaivaushavaintojen perusteella saada. Kivijalan keskellä ollut maa oli lähes kokonaan sekoittunutta, vaikka aivan nykyaikaista roskaa (posliinia, uutta lasia, pullonkorkkeja) löytyi vähän. Parinkymmenen sentin paksuisesta sekoittumattomasta kulttuurikerroksesta tulleet vähäiset löydöt eivät ajoita itse rakennetta. Liittyvätkö maatuneen puukerroksen päältä löytyneet lasitetun punasavisen vadin kappaleet (vanhimmillaan 1700-luvulta) rakenteen käyttöaikaan vai sen purkuajankohtaan, ei tutkimuksessa selvinnyt. Kivijalkaan näyttää kuuluvan lisärakenne, joka jää pohjoisessa avaamattomalle alueelle. Paljastuneen kivijalan funktiosta voidaan olla varmoja vasta, kun koko rakenne on paljastettu.

Kivijalkaan liittyvä kiinnostava seikka on se, että se noudattaa lähes samaa suuntaa kuin eteläalueen rautakautinen talonjäännös. Aivan kivijalan itäpuolelta löytynyt syvälle jatkunut likamaaraita antaa aihetta uskoa, että historiallinen rakenne on rakennettu varhaisemman puisen rakenteen päälle. Onko kivijalan alle jäänyt varhaisempi puurakenne ollut osa profiilin eteläpuolelta paljastunutta rautakautista rakennetta (kaksihuoneinen rakennus), vai toinen erillinen rakenne (kaksi yksihuoneista mökkiä), ei kaivausten tässä vaiheessa selvinnyt.

 

7. Lähteet

Kivikoski, Ella 1960: Raision esihistoria. Raision historia, I. Turku.

Oja, Aulis 1960: Raision keskiaika ja 1500-luku. Raision historia, I. Turku.

Pitkänen, Tuula 1986: Raision osa-alueinventointi. Ihalan, Vatselan, Pirilän ja Kerttulan kylien rautakautisten muinaisjäännösten koekaivauksia. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen topografinen arkisto.

 

Takaisin sisällysluetteloon.
Luetteloihin, ensimmäisenä luettelo 8.1, karttaluettelo.


Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut