Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut

STUDIOVALOKUVAT

LASIMASSAHELMI (TYA 642: 2839)
 
 

Löytötyyppi: Vihertävä helmi, pinnassa vaaka- ja poikkiurista muodostuva ruudutus.

Käyttötarkoitus: Koru.

Löytöpaikka: Raisio, Ihala, Mullin asuinpaikka.

Aikakausi: Viikinkiaika/ristiretkiaika/varhaiskeskiaika.

Ajoitus: 980-1220 jKr.

Paino: 2 g.

Kuvaaja: Antti Huittinen.
 
 

Ensimmäiset lasihelmet valmistettiin Syyriassa n. 500 eKr. Suomeen lasihelminauhat saapuivat n. 300-luvulla jKr, mutta ne olivat yleisimmillään vasta viikinki- ja ristiretkiajalla (n. 800 - 1150 jKr). Lasin perusraaka-aineita ovat kvartsihiekka ja alkali (esimerkiksi sooda tai puutuhkasta valmistettu potaska). Sulasta lasimassasta voidaan valmistaa helmiä venyttämällä tai kiertämällä sitä metallivartaan ympärille. Jälkimmäinen tekniikka yleistyi viikinkiajan lopulla.

Suomesta ei ole merkkejä lasihelmien valmistuksesta. Raakalasia ei ilmeisesti osattu tuottaa Skandinaviassakaan, mutta todisteita  lasihelmien valmistuksesta sieltä kuitenkin tunnetaan. Helmenvalmistusta tunnetaan myös Venäjältä, esimerkiksi Laatokan etelärannalla sijainneesta Staraja Ladogan kaupungista 700-luvulta 1000-luvun alkuun.
 
 
 
 

Lähteet:

• Callmer 1977.
• Ranta 1999.

• TYA 283: 13 (lasimassa- ja karneolihelmiä)
• TYA 642: 2443 (lasimassahelmi)
• TYA 642: 2701 (lasimassahelmi)
• TYA 642: 2806 (lasimassahelmi)
• TYA 642: 2931 (lasimassahelmi).
• TYA 642: 2835 (metallifoliohelmi)

• Kauppa, käsityö.
• Korut
• Lasi.

Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut