Usein kuulee kysyttävän: Miksi seksuaalinen halu on niin hallitseva elementti kulttuurissamme? Mielestäni se ei oikeastaan ole, sillä seksuaalisuus on Sadelais/Nietschzeläis/Freudilais/Foucaultlaisesta näkökulmastani katsottuna aina ihmiselle maailman napa. Kun väitetään että "seksi tunkee nykyään kaikkialle" havaitaan vain ilmiasun muutos: seksuaalisuus on nyt esillä vähemmän peiteltynä, tai paremminkin toisella tavalla peiteltynä kuin länsimaisessa kulttuurissa vaikkapa sata vuotta sitten, Viktoriaanisena aikana.

EROTICISM = CIVILIZATION =
(CONCEPTUALIZATION OF THE BODY)

Sivilisaatio on ihmisyhteisön teknistä järjestäytymistä yhteiskunnaksi, jossa työtehtävät on jaettu enenevässä määrin erikoistuneille ammattikunnille, järjestäytymistä valtioksi joka torjuu sisäistä väkivallan uhkaa lainsäädönnollä ja ulkoista armeijalla ja diplomatialla. Mutta sivilisaatio on myös ruumin käsitteellistymistä: sivilisaatio helpottaa jäsentensä fyysistä hengissä pysymistä, antaa siten yhä enemmän "vapaa-aikaa" jäsenilleen. Vapaa-aika täyttyy fyysisen nautinnon tavoittelusta, mutta koska ihmisen kyky naida/nukkua/mässäillä/urheilla on rajallinen, jää meille yhä enemmän aikaa ikäänkuin simuloida ruumiin täyttymyksen hetkiä ajatusten maailmassa. Luomalla taidetta, uskontoja, muotia, pelejä ja ideologioita käsitteellistämme ruumiin, siirrämme sen kieleksi, ruumiin toiminnoista tulee maailmankatsomuksellista retoriikkaa. Koska seksi on ruumiin perustoiminnoista ja -nautinnoista hämärin/kiihkein/sosiaalisin, tapahtuu suurin osa elämämme teatterillistumisesta sen alueella.

Seksuaalisuus on hedonistisessa kulttuurissamme ilmeisin mielihyvän lähde. Sen voi myös kuvitella olevan pohjaton mielihyvän lähde: on helppo syödä epäterveellisen paljon, nukkua ei voi enemmän kuin nukuttaa, mutta seksiä voi tuskin harrastaa niin paljon että se olisi fyysisesti epäterveellistä, seksihän on terveellistä. Tämän vuoksi vetoamalla ihmisen seksuaalisiin tarpeisiin voidaan ihmisille markkinoida rajattomasti kulutettavaa, ilman pelkoa siitä että kuluttajat tuntisivat syyllisyyttä tai että kovin helposti saavutettaisiin heidän seksin- ja seksuaalisten efektien kuluttamiskykynsä saturaatiopiste.

Seksuaalisuus on niin tärkeää koska seksuaali-identiteetti ja -käyttäytymisen eri muodot ovat viimeinen kaikkien ulottuvilla oleva distinktiomenetelmä. Kulutuskapitalistisen yhteiskunnan unelmien karatessa yhä useampien "köyhien" B-kansalaisten tai omasta tahdostaan leikistä luopuneiden ulottumattomiin, minäkuvan muodostamisvälineeksi, symbolisen sosiaalisen kamppailun ja heimosodan taistelutantereeksi jää seksuaalisuuden retoriikka. Toisin sanoen, seksi on yhä henkisempää, sillä yhä enemmän seksuaalisuus on kieli, sekä populaari- että korkeakulttuurissa ja myös arjessa, kieli jolla yksilö ilmaisee ajatuksiaan, eikä vain tasaa painetta kinttuvälissään. Erilaiset seksuaalikäyttäytymisen muodot, muodit ja tyylit ovat, ei niinkään heijastumia siitä mitä eri ihmiset pitävät sukupuoliaktimielessä kiihottavina, vaan erilaisten elämäntapaan ja ihmiskuvaan liittyvien yleisempien kysymysten ja halun abstraktin tematiikan käsittelyä seksuaalisuuden teatterissa.