• luonnollisen kielen ilmaisujen rakenteen analysointi ja generointi sekä sana- että lausetasolla koskien sekä puhuttua ja kirjoitettua kieltä
  
  
• luonnollisen kielen ilmaisujen merkityksen analyysi, kohdealuemallinnus (yleiset ratkaisut ja pilottien yhteydessä tehtävä työ)
  
  
• kielellisten ilmaisujen ja sovellustoimintojen välisen yhteyden päättely
  
  
• kielellisen vuorovaikutuksen ohjaaminen
  
  
• kielellisten ilmaisujen sekä käyttäjien ominaisuuksien ja tarpeiden variaation kartoitus nykysovelluksien yhteydessä
  
  
• edelliseen liittyvä menetelmäkehitys
  
  
• toimivan käyttöliittymän rakentaminen järjestelmiin sekä teknisestä että ihmisen toiminnan näkökulmasta
  

Hankkeessa lähdetään siitä, että tulokset ovat riittävän geneerisiä, jolloin ne ovat hyödynnettävissä eri sovelluksissa.  Tästä syystä tietoteknisesti tukeudutaan yleiskäyttöisiin kieliteknologioihin sekä adaptiivisiin menetelmiin.  Hankkeessa hyödynnetään sekä kielitieteellistä asiantuntemusta, että esimerkkiaineistojen automaattista adaptiivista läpikäyntiä järjestelmien kielellisten kykyjen kehittämisessä.

Hankkeen tutkimuskonsortiossa on mukana suomen kielen erityisosaamista, koska katsotaan tärkeäksi tuottaa tuloksia, joiden toimivuus suomen kielen suhteen on varmistettu.  Esimerkiksi Koskenniemen äärellisiin automaatteihin perustuvaa kaksitasomallia on käytetty menestyksellisesti useamman kymmenen kielen, ei kuitenkaan suomen, sanojen taipumisen mallintamiseen.

Adaptiivisten menetelmien yleiskäyttöisyydestä hyvä esimerkki on Kohosen itseorganisoiva kartta, jota on mm. käytetty menestyksekkäästi suomen ja japanin kielen puheentunnistuksessa ja suomen, englannin ja kiinan kirjoitetun kielen analyysissa.

Hankkeen suomenkielinen dialogisysteemi pohjautuu Jaspis-arkkitehtuuriin, joka on Tampereen Yliopistossa kehitetty agenttipohjainen kehitysalusta puhekäyttöliittymiä varten.  Sen modulaarinen rakenne on suuri etu joustavan ja adaptiivisen systeemin kehittämisessä.

Hankkeessa on myös tarkoitus kehittää geneeristä dialogimallia joka soveltuisi vuorovaikutustilanteisiin.  Tässä perustana on Jokisen konstruktiivinen dialogimalli joka on kehitetty tiedonhakupalvelimia varten.

Edellämainittujen aiheiden monitahoisuuden takia on katsottu tarpeelliseksi koota monialainen tutkimuskonsortio, jolla on kapasiteettia ottaa huomioon olennaiset ongelmakohdat sekä tuottaa toimivia tuloksia ja ratkaisuja.