Aivoriihimenetelmä on ehkä tunnetuin ja dokumentoiduin tekniikka luovan ideointiprosessin kiihdyttämiseen. Suunnittelussa puolestaan yksi käytetyimmistä ja luonnollisimmista ideointitekniikoista on luonnostelu. Graafinen ideointiprosessi (braindrawing) yhdistää nämä kaksi menetelmää ryhmässä käytettäväksi visuaaliseksi ideointityökaluksi.
Suunnittelijat käyttävät ideointiprosessissa sekä sanallisia että kuvallisia luonnoksia. Perinteinen aivoriihimenetelmä on tapahtunut käsitteelisellä ja verbaalisella tasolla: perusideana on tuottaa nopeasti ja määrällisesti paljon assosiatiivisia ideoita. Graafisen ideointiprosessitekniikan lähtökohtana on kuvittele-kuvaa-testaa-sykli. Ideana on se että ei pelkästään tuoteta paljon ideoita nopeasti kuten aivoriihimenetelmässä, vaan niitä kehitellään, reflektoidaan ja testataan.
Graafisella ideointimenetelmällä ei tuoteta määrällisesti yhtä paljon ideoita sillä luonnostelu on luonnollisesti hitaampaa, mutta sen sijaan voidaan tukea ideoiden rakentumista selvemmin toistensa varaan. Uusien ideoiden synnyttämiseen tähtäväät assosiatiiviset tekniikat perustuvatkin käsitykseen siitä, että ajatukset ja ideat rakentuvat vapaasti toisten tuottamiin ajatuksiin.
Aivoriihimenetelmän peruspiirteet ovat:
Braindrawing-tekniikka on visuaalinen ”aivoriihimenetelmä”, jossa suunnittelijat piirtävät luonnoksia ja ideoitaan annetulle paperille. Muutaman minuutin jälkeen he kertovat lyhyesti luonnoksistaan ja ideoistaan ja laittavat oman paperinsa kiertämään. Saatuaan toisen jo aiemmin tuottaman ja selittämän paperilla olevan luonnoksen suunnittelija jatkaa tämän ideoiden luonnostelua ja kehittämistä. Näitä kierroksia tehdään yleensä neljä tai viisi kierrosta. Kierrosten välillä prosessin ohjaaja kehottaa rakentamaan ideoita toisten ideoiden varaan vapaasti lainaillen.
Menetelmän tavoitteena on tuottaa paljon ideoita ja niiden yhdistelmiä – variaatioita. Se on tarpeellinen silloin kun halutaan:
Onnistunut ja usein harjoitettu visuaalinen aivoriihi auttaa suunnittelijoita myös laskemaan ideoiden esittelykynnystä niin, että ne voidaan altistaaa jatkokehittelylle varhaisemmassa vaiheessa. Menetelmän avulla voi siis oppia myös oikeanlaista suhtautumista designprosessiin: tärkeintä ei ole tuottaa suoraan tuotantokelpoisiksi tavoiteltavia ideoita, vaan jakaa ideat jo varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan yhdessä parantaa.
Suunnittele tehtäväksi soveltuva, aito ongelma tai tehtävä, jossa laaja idea-avaruus. Tehtävän on oltava ymmärrettävä ja selkeä. Esimerkkitehtävä: kuinka tehdä matkustaminen hauskaksi pienelle lapselle? Suunnittele ja ideoi tuote käytettäväksi perheellisen monitoimiautossa, jossa on joustava varustelu myös auton sisällä.
Tuota tehtävänantoon liittyvää ja tarkentavaa materiaalia. Pääinformaatio: autotyyppi, ergonomia, lasten leikkikäyttäytyminen jne.. Laita tämä informaatio isoille korteille jotta se on helposti havaittavissa.
Selitä suunnittelutehtävä ja korttien informaatio ennen jokaista tuokiota ja laita kortit pöydälle, jotta ne on käytettävissä ideatuokioiden aikana.
Kun kokonaisuus on valmis, luonnokset olisi hyvä valokuvata ja monistaa koko ryhmälle.